Vauvani syntyi 9 vuotta sitten. Elämä oli mahtavaa! Olin yllättynyt kuinka helppoa vauvan kanssa oli. Meillä oli hauskaa ja aika kului leppoisasti. Ja toisaalta sama aika tuntui myös pelottavimmalta ja ahdistavimmalta mitä olen ikinä kokenut. En voinut käsittää miten pystyn ruokkimaan tämän vauvan. Millä maidolla muka? Entä parisuhde? Oliko huippu nyt siis ohi? Mieheni pää näytti valtavalta (verrattuna pikkuiseen vauvaan). Kuinka selviämme tästä kaikesta? Ja ne yöt.
vauvakirja helpottaa nuorta äitiä
Hetkittäistä kauhua kesti ainakin vuoden ajan – siis kaiken hauskuuden rinnalla. Jossain vaiheessa kuitenkin huomasin, että mieleni oli vähitellen järjestynyt uudestaan. Olimme tottuneet uuteen tilanteeseen. Elämä alkoi taas tuntua ennustettavalta ja ymmärrettävältä. Mietin, että voisinkohan jotenkin auttaa vastaavassa tilanteessa olevia ihmisiä. Jokainen joutuu käymään samat asiat itse läpi mutta helpottaisikohan, jos ei olisi yksin tässä prosessissa.
Siitä ajatuksesta Vauvakirja ja Mother and Milk saivat alkunsa.
Aluksi Vauvakirja oli oma piirretty päiväkirjani, johon kirjoitin ja piirsin päivittäisiä tapahtumia. “Nukuttu 4 tuntia. 2 jaksoa Battle Star Galacticaa katsottu. 50 ml maitoa säästössä.” Aina silloin tällöin tein kuvan, joka tuntui kertovan vauva-ajasta jotain olennaista. Kuvat naurattivat myös muitakin. Oman elämäni havainnot olivatkin tuttuja lähes kaikille pienten lasten vanhemmille.
Vauvakirja ja kuvien julkaisu!
Vuonna 2012 Kaksplus alkoi julkaista Vauvakirjan kuvia ja ei kulunut kauan kun lukijat alkoivat kysellä, saisikohan Vauvakirjaa myös ihan “kirjakirjana”. Kokosin parhaat, piirsin uusiakin ja niin syntyi Vauvakirja, jonka kustansi Kosmoskirjat vuonna 2017.
Kiteytän lapsiarjen tilanteita lyhyeen ja oivaltavaan muotoon: Vauvakirjassa tutkitaan ajan olemusta ja uloslähdön problematiikkaa, esitellään huonoimpia imetysasentoja, löydetään kuralätäköitä ja toivotaan lisää unta. Haluan kannustaa vanhempia ja sanoa, että emme ole yksin, muillakin on rankkaa (ja tietenkin välillä myös ihanaa). Haluan sanoa, että negatiivisetkin tunteet ovat sallittuja ja että vaikeistakin hetkistä selvitään. Haluan tukea tasa-arvoista vanhemmuutta ja toivon etteivät vanhemmat tuhlaa energiaansa vertailemiseen.
Piirrän sarjakuvia, jotta vanhemmat voivat yhdessä nauraa väsymyksen sekaisille älyttömille hetkille, jotka kaikki ovat kokeneet. Tärkein periaatteeni Vauvakirjan kuvia piirtäessäni on, että niistä jää hyvä ja toiveikas mieli, oli tilanne mikä tahansa.
Vauva -lehti kertoo Vauvakirjasta:
“Piirrokset ovat yhtä aikaa ironisia, armollisia ja kaikki tunteet sallivia. Vauva-arki on uuvuttavaa, mutta vauva on maailman rakkain.” (Sanoo vauva-lehti)
Inahdus kirjat kertoo vauvakirjasta:
“Kirjaa voi suositella lahjaksi etenkin uusille perheille, sillä tämän pystyvät lukemaan pienen vauvan valvovat vanhemmatkin. Lindholmin kuvitustyyli on mielestäni mainio ja yhden sivun kohtaukset ovat niin osuvia, että vieläkin naurattavat ja vähän itkettävät. Sarjakuvissa on parhaimmillaan mahdollisuus kiteyttää kaikki olennainen elämästä yhteen sivuun, ja sen Lindholm todella osaa.” http://inahduskirjat.blogspot.com/2017/03/ami-lindholm-vauvakirja.html
Vastaa